tosin tänään (sama juttu joka kerta) meni "tovi" tämän kyseisen herran kynsienleikkuussa. silti hän on vienyt mun sydämen. mä vaan yksinkertaisesti rakastan pupuja. varsinkin luppakorvaisia, ne on hurmaavia! mun aikomuksien listaan onkin tullut sellanen lisäys että viimeistään kun asun maalla ja jään eläkkeelle niin aloitan luppakorvien kasvatuksen. tai ehkä tanien, ne on uskomattoman kauniita!
miks meninkään kouluun ja töihin samaan aikaan? ei todellakaan olis pitänyt, en jaksaaaaa! ehkä koska en oo tällä hetkellä kiinnostunut mut silti kaduttaa tosi paljon ja jos en joutuis maksamaan siitä, niin jättäisin samaisella sekunnilla kesken ja keskittyisin töihin. en ymmärrä miks mun oli ehdottomasti päästävä kouluun sen lisäks et käyn töissä? dilledong
harmittaa tänään myös tosi monet muut asiat, näistä mainittakoon nyt se, että olisin halunnut ehdottomasti nähdä paramoren marraskuussa mut liput onkin nyt jo ennakkovarattu kaikki:--( mun pääsy sinne ei siis oo turvattu ja tää harmittaa mielettömästi. mut metsästän kyllä jostain liput, ainahan joku joutuu perumaan. tekis vaan mieli nähdä paramore, se on oikein loistava. ei voi kun maistella tilannetta ja toivoa parasta.
en sanois etten olis kesäihminen, mut syksy ja talvi saa mut ihan onneni kukkuloille. keväästä en niinkään tykkää mut kesässä ja syksyssä on sitä jotain. syksyllä kaikki on niin sellasta synkkää ja melankolista mut samalla jotenkin toiveikasta ja värikästä, ihanaa! rakastan sadetta ja kylmää tuulta, sit saa pukeutua niin lämpimästi. ja edelleenkin se syysvaatevarasto on ostamatta, hitto.
ps päätin et haluan nomination rannekorun. tai siis monta. ja teen niistä oikeen hienot ja uskottavat. jees.
pps ainiin ja päivitin tän ulkonäöllisesti syksyn tunnelmiin :-)
