heräsin tänään puoli seitsemän tekemään mun hamahelmi korut loppuun:--D oon nykyään joka asiassa tälläinen. kun aloitan jonkun kivan projektin spontaanisti niin en pysty lopettamaan sitä, ennen kun projekti on valmis. esim oltiin viikonloppuna vehmaalla mamman luona ja keksin et teen hiljattain valmistuneelle (maailmanhienoimmalle) pipolleni samansävyiset lapaset samaan syssyyn. sit aloin tehdä niitä ja tein ne valmiiks. kadotan ajan- ja kaiken muunkin tajun, kun rupeen työstää projektejani. ja tiedän kyllä keneltä se on peritty, iskä on ihan samanlainen! se töhertää ja pakertaa kaikkien teoksien kanssa, ja sillä voi mennä monta monta tuntia jonkun muiden mielestä ei niin tärkeän projektin kanssa.
mulla on ollut monta vuotta jo työn alla sellainen leikekirja (oonkohan kirjoittanut siitä jo tänne, en tiedä enkä jaksa tarkistaa joten kirjoitan uudestaan), johon talletan lehdistä leikattuja kuvia jotka herättää mussa tunteita. se on varmaan mun projekteista ainut, jota en haluaisi saada valmiiks. ja todennäköisesti aloitan uuden kunhan saan ton täyteen.
muita viimeaikaisia projekteja ovat esimerkiksi
tyylikirja, johon liitän eri kuukausien tärkeimmät tyylijutut. sitten näitä
pipoja riittää, mutta tärkein on tällä hetkellä musta-oliivinvihreä-sinapinkeltainen. myös
treenikalenterin kanssa olen pakertanut, hakenut kanteen sopivia urheiluaiheisia kuvia ja temppuillut päällystyksen kanssa. ja sit nää
hamahelmet, ai että ne on addiktoivia! rakastuin aivan täysin sellaisiin mario-sienien muotoisiin!
ja mulla on uus syksy tukka:-)
jes, kaikki onnistuu!
kuvia tulossa myöhemmin tänään, nyt myöhästyn koulusta
